Skitsofrenia

skitsofrenia

Skitsofrenia on yksi maailman tunnetuimmista mielenterveyden sairauksista, mutta silti useimmat ihmiset tietävät itse sairaudesta hyvin vähän. Skitsofreniaa on ennen kutsuttu nimellä jakomielitauti ja historiassa skitsofreniaan sairastuneita ihmisiä on pidetty shamaaneina tai muina pyhinä ihmisinä. Vaikka skitsofrenia on psykoosisairauksista yleisimpiä, sen taustasta on varsin vähän tietoa.

Sairauden oireet

Skitsofrenian oireiden kuvaan kuuluvat erilaiset aistiharhat, ajatusten hajanaisuus sekä outo käyttäytyminen. Sairaudessa todellisuudentaju heikkenee, jolloin henkilö kärsii psykoottisista oireista kuten harhaluuloista, ajattelun häiriintymisestä, äänistä sekä tunteiden latistumisesta. Koska skitsofreniaa sairastava henkilö ei erota mielikuvitusta todellisuudesta, on hänen usein vaikea ilmaista myös tunteita, kuten rakkautta tai pelkoa. Sairaudelle on ominaista myös erilaiset muistin sekä tarkkaavaisuuden häiriöt.

Sairauden yleisyys

Skitsofrenia on usein perinnöllinen sairaus. Skitsofrenia alkaa usein nuorella iällä, keskimäärin noin 25 vuoden iässä. Miehillä sairaus alkaa usein noin 3 – 4 vuotta ennen naisia, jolloin se on usein myös ennusteltaan huonompi. Maailmassa skitsofrenian esiintyvyys on noin 0,4 %. Euroopan maissa, kuten Suomessa skitsofreniaa sairastavia on puolestaan noin 1 % väestöstä eli noin 50 000 ihmistä. Tutkimuksissa on todettu, että noin 3 % parantuu skitsofreniasta kokonaan ja hyvä toimintakyky säilyy noin 15 – 22 % sairastuneista. Töissäkäyviä on noin 1,5 – 7 % sairastuneista.

Hoitomuodot

Sairastunut saattaa olla pitkään täysin ilman hoitoa, sillä skitsofreenikko ei huomaa itse sairastuvansa. Usein skitsofrenian puhkeaminen vie henkilön sairaalahoitoon, joka jatkuu myöhemmin omatoimisena hoitona. Usein vastuu näissä tapauksissa siirtyy omaisille, sillä sairastunut ei pysty itse huolehtimaan sairauden hoidostaan.

Skitsofreniaa hoidetaan Suomessa antipsykoottisella lääkityksellä, jolla pyritään estämään psykoosin synty. Lääkkeen vaikutus perustuu siihen, että se vaientaa keskushermoston toimintaa. Usein oikean lääkkeen löytyminen on pitkä ja kivinen tie, sillä eri lääkkeet vaikuttavat erilailla eri ihmisiin sekä myös vaikuttavat pitoisuudet vaihtelevat suuresti. Oikean lääkkeen löytyminen on kuitenkin sen arvoista, sillä siten sairastunut voi elää jopa täysin normaalia elämää.

Lääkehoidon lisäksi skitsofreniaan sairastuneille annetaan myös psykososiaalista hoitoa, joka voi pitää sisällään kognitiivista psykoterapiaa, toimintaterapiaa sekä muuta keskustelua muun muassa tietoutta sairaudesta sekä sen hoitamisesta. Näiden hoitomuotojen tavoitteena on toki auttaa potilasta, mutta myös lisätä hänen sitoutumistaan hoitoon sekä lääkkeiden ottoon.