Psykiatria

psykiatria

Psykiatria on lääketieteen erikoisala, joka tutkii mielenterveyden sairauksia sekä erilaisia häiriöitä. Nämä häiriöt voivat aiheuttaa monenlaisia ongelmia eri alueilla, kuten esimerkiksi kognitiivisia ongelmia sekä motorisiin ja seksuaalitoimintoihin liittyviä ongelmia. Mielenterveyden sairauksia ja häiriöitä ovat esimerkiksi ADHD, Aspergerin oireyhtymä, anoreksia, alkoholismi, masennus sekä skitsofrenia.

Ennen psykiatriaa uskottiin, että ihminen on joutunut jonkinlaisen paholaisen riivaamaksi, kun joku edellä mainituista käyttäytymishäiriöistä alkoi vaikuttaa hänen käytökseensä näkyvästi niin, että muutkin ihmiset huomaavat sen. Ongelmia aiheutti myös entisajan ajatusmalli siitä, että psykiatrisiin sairauksiin sairastuneet ovat automaattisesti pahoja ja rikollisia. Tämä ajattelu alkoi väistyä Suomessa valitettavasti vasta 1940- ja 1950-luvuilla, kun suomalaiset lääkärit kävivät ulkomailla opiskelemassa psykoanalyysia. Vielä tuolloin uskottiin, että mielisairaudet ovat niin vahvasti perinnöllisiä, ettei niitä voi parantaa. Usein henkilö, joka joutui mielisairaalaan, ei koskaan päässyt sieltä pois vaan häntä pidettiin eristyksissä muilta.

Psykiatrinen tutkimus

Psykiatrinen tutkimus on usein aikaa vievää ja siihen kuuluu monia osa-alueita ennen kuin lääkäri pystyy tekemään lopullisen diagnoosin. Nykyisin psykiatrit käyttävät lähinnä kliinisiä diagnooseja, joissa keskitytään läpikäymään potilaan oireita. Aivan ensiksi lääkäri sulkee tutkimalla pois fyysisia sairauksia, jotka voivat aiheuttaa edellä mainittuja oireita. Sen jälkeen potilasta haastatellaan laaja-alaisesti, jolloin psykiatrit saavat selkeän kuvan potilaan historiasta, elämästä sekä perhe- ja sukutaustasta. Mielenterveyden häiriöissä on tärkeää myös selvittää mahdollinen geneettinen periytyvyys. Haastattelun ohella potilaan tarkkailu on myös tärkeää sekä se, miten potilas toimii vuorovaikutussuhteessa ja millaisia tunteita haastattelun lomassa on.

Psykiatrinen diagnoosi

Psykiatrista diagnoosia ei voi antaa potilaalle kevyin perustein, sillä psykiatrisella diagnoosilla voi olla suuri vaikutus potilaan elämään. Psykiatrinen diagnoosi voi vaikuttaa muun muassa vakuutuksien saamiseen sekä muihin etuuksiin, kuten esimerkiksi adoptiolupaa hakiessa. Mielenterveyden diagnoosit ovat kasvaneet viime vuosina räjähdysmäisesti. Kasvussa on myös myönnettyjen mielenterveyslääkkeiden reseptien määrä. Suomessa onkin puhuttanut se, onko terveydenhuollossa enää resursseja tarjota potilaille oikeaoppista hoitoa, kuten esimerkiksi psykoterapiaa lääkehoidon sijasta. Lääkehoito voi olla useimmissakin tapauksissa perusteltua, mutta se ei useinkaan auta ainoana hoitomuotona. Mediassa on puhuttanut myös mielenterveyslääkkeitä valmistavien yritysten taloudelliset intressit.