Ahdistuneisuushäiriö heikentää elämänlaatua

Ahdistuneisuushäiriö on psykiatrinen häiriö, jossa esiintyy ahdistuneisuutta, jännitystä sekä pelkoa. Nämä ovat ihmiselle normaaleja tunnetiloja, mutta kun tunnetilat ovat pitkäkestoisia, elämää haittaavia sekä ilman syytä esiintyviä, on kyse ahdistuneisuushäiriöstä. Ahdistuneisuushäiriössä esiintyy autonomisen hermoston oireita, ja muotoja on erilaisia. Tämä on yksi yleisimmistä mielenterveyden häiriöistä, ja joka kymmenes kärsii siitä jossain vaiheesa elämäänsä. Ongelma saattaa olla pitkäaikainen, mutta siitä on mahdollista toipua.

ahdistuneisuushairio

Aiheuttaja, oireet ja eri muodot

Ahdistuneisuushäiriössä on esitetty, että aivojen hermovälittäjäaineet, kuten serotoniini, noradrenaliini sekä GABA toimivat osittain virheellisesti. Myös heikentynyttä stressinsietokykyä on mietitty liittyvän hypotalamus-aivolisäke-lisämunuaisakselin toimintahäiriöön. Myös kielteiset elämäntapahtumat ja perinnölliset tekijät edesauttavat häiriön syntymistä. Ahdistuneisuutta voivat aiheuttaa myös huono itsetunto, eroahdistus ja riippuvuudet. Lääkeaineet, päihteiden liiallinen käyttö, liiallinen kahvinjuonti ja runsas tupakointi edesauttavat häiriön syntymistä.

Ahdistuneisuushäiriön oireet ovat helposti tunnistettavissa, sillä ne saattavat heikentää huomattavasti normaalia elämänlaatua. Erilaisia autonomisen hermoston oireita ovat muun muassa hikoilu, sydämentykytys, hengenahdistus, ilman loppumisen tunne, huimaus, pahoinvointi, unettomuus sekä vatsaoireet. Häiriössä esiintyy psyykkisinä oireina pyörryttävä ja sekava olotila, epätodellinen olo, pelko itsehallinnan menettämisestä tai sekoamisesta sekä kuoleman pelko. Muita oireita ovat muun muassa keskittymisvaikeudet sekä jatkuva ärtyneisyys.

Ahdistuneisuushäiriöllä on monia eri muotoja, joita ovat muun muassa:

  • Yleistynyt ahdistuneisuushäiriö: Pitkäaikaista ahdistusta, jolle ei löydetä syytä.
  • Sosiaalisten tilanteiden pelko ja fobiat: Pelko voi liittyä sosiaalisiin tilanteisiin, tai vaikka muiden huomion kohteena olemiseen. Myös katsekontakti on yksi yleisimmistä tilanteista, joissa pelkoa esiintyy.
  • Paniikkihäiriö: Vaikeita ja toistuvia ahdistuskohtauksia, jotka ovat ennustamattomia.
  • Pakko-oireinen häiriö: Erilaisia pakkoajatuksia sekä pakkotoimintoja. Näitä ovat esimerkiksi bakteeripelko, liiallinen huoli omasta terveydestä, seksuaalisuuteen liittyvät pelot sekä liiallinen täsmällisyyden tavoittelu itsessä tai ympäristössä.

Ahdistuneisuushäiriötä hoidetaan lääkehoidoilla ja erilaisilla psykoterapioilla. Potilaiden oireet ja muut ongelmat vaihtelevat, ja tämän vuoksi kaikkeen on perehdyttävä tarkasti. Lääkehoitona käytetään esimerkiksi masennuslääkkeitä, kuten Buspironia, joka on ensimmäinen lähtökohta ahdistuneisuushäiriön hoidossa. Psykoterapiassa käytetään käyttätymis-kognitiivista terapiaa sekä rentoutumistekniikoita. Näillä keinoilla pyritään auttamaan potilasta hallitsemaan ahdistuneisuuttaan. Monissa tutkimuksissa 50-60% potilaista saavuttaa näillä hoidoilla oireettomuuden ja pystyy jatkamaan normaalia elämää.